Lisätietoa kullasta
Ansaitse rahaa ja kierrätä antamalla vanhoille esineille uusi elämä.
Kullan historiaa
Kulta on ensimmäinen ihmisen tuntema metalli
Kaikki muinaiset sivistyskansat Amerikan muinaiskulttuureja myöten tunsivat kullan. Ensi kerran kultaa käytettiin korujen ja astioiden valmistukseen Välimeren alueen kulttuurikeskuksissa viidennellä tai kuudennella vuosituhannella e.Kr. Rahanlyöntiin puolestaan kultaa käytettiin Egyptissä jo noin 1700 e.Kr. Kulta on siis ollut yleisesti tunnettu kaikissa maanosissa.
Kaikki muinaiset sivistyskansat Amerikan muinaiskulttuureja myöten tunsivat kullan. Ensi kerran kultaa käytettiin korujen ja hienompien astioiden valmistukseen Välimeren alueen kulttuurikeskuksissa viidennellä tai kuudennella vuosituhannella e.Kr. Rahanlyöntiin puolestaan kultaa käytettiin Egyptissä jo noin 1700 e.Kr. Kulta on siis ollut yleisesti tunnettu kaikissa maanosissa.
Kullan esiintyminen, löytöpaikat ja tuotanto
Luonnossa kulta esiintyy melkein yksinomaan metallisena, muodostamatta kemiallisia yhdisteitä muiden aineiden kanssa. Tavallisesti kulta on hienoina rakeina (hippuina) tai liuskamaisena muiden kivilajien tai malmien joukossa, yleisimmin kvartsijuonissa. Kultaa sisältävän maalajin rapautuessa ja veden huuhtoessa pois muodostuneen soran, erottuvat vapautuneet raskaat jyväset virran uomissa kultahiekkana lähellä muodostumispaikkaansa.
Suurin maailmassa tavattu kultakimpale löydettiin Australiasta vuonna 1872 ja se oli 236 kg painoinen. Suomen suurimman kultahipun, 393 g, löysi vuonna 1935 Evert Kiviniemi Laanilasta, Luttojoen latvalta. Koko maapallon kultatuotanto oli vuoteen 2014 mennessä n. 183 600 tonnia.
Kotimaassa valmistettujen, tarkastettujen kultateosten määrä on viime vuosina ollut keskimäärin 2 500 kg ja valmistuksessa käytetyn kullan pitoisuus suurimmalta osaltaan 585 0/00. Tämä tarkoittaa sitä, että kotimaasta saatu kulta kattaa noin kolmanneksen kultasepänalan tarpeesta. Suomessa toimii kultakaivoksia tällä hetkellä Orivedellä, Raahessa, Sodankylässä, Ilomantsissa, Pyhäjärvellä ja Kittilässä.
Lapista huuhdottu kulta myydään nykyään käytännössä kokonaan matkamuistoiksi. Varsinkin karkearakeiset hiput, joista useimmat sopivat sellaisinaan käytettäviksi erilaisiin koruihin. Huuhdottu kulta ei koskaan ole täysin puhdasta, vaan siinä on aina pieniä hiukkasia emäkalliosta tai muita epäpuhtauksia. Lapista löydettävän kullan pitoisuus onkin keskimäärin 920 0/00. Ns. kultahiedan pitoisuus jää miltei säännöllisesti alle 900 0/00.
Kullan hinta
Kullan maailmanmarkkinahinta ja asiakkaalle maksettava romukullan hinta ovat kaksi eri asiaa. Romukulta on tavallisimmin 14 karaatin kultaa (sormukset, korut jne.), kun taas maailmanmarkkinoilla kullan hinta muodostuu puhtaasta 24 karaatin kullasta, joka harvemmin sopeutuu koruihin pehmeytensä vuoksi.
Kullan hinta määräytyy monista seikoista, kuten valuuttakursseista sekä markkinoilla ja teollisuudenaloilla olevan kullan määrästä. Kullan hinnan viitearvona pidetään LBMA:n (London Bullion Metal Association) kiinteää kullan hintaa, joka määritetään kaksi kertaa päivässä. Kansainvälisen käytännön mukaan kullan hinta ilmoitetaan dollareina ja troy-unsseina. 1 troy-unssi on noin 31,10 grammaa.
Kullan hintakehitys
Kullan hintakehitys oli hyvin nousujohdanteista jopa 12 vuoden ajan. Vuonna 2013 kultamarkkinat kokivat kovan kolauksen, sillä ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen kullan hinta tippui jopa 30%. Perinteisesti kultasijoituksia on pidetty turvasatamana epävarmoina aikoina, ja kun inflaatiopaineet vuonna 2013 hellittyivät, kullan hinta laski.
Tämänhetkinen kullan hintakehitys on epävarmaa dollarin vahvistumisen vuoksi. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kullan hinta laskee, toisten mukaan se nousee. Tällä hetkellä asiakkailta ostetaan kultaa kuitenkin vielä hyvillä hinnoilla.
14 karaatin kullan hinta
14 Karaatin kulta on kultaseppien keskuudessa menestynein karaatti. Useimmat korut, sormukset ja muut kultaiset koriste-esineet ovat 14 karaatin kultaa. 14k-kullan hinta määräytyy kohteen karaattipitoisuuden lisäksi myös mahdollisista muista lisäarvoa antavista seikoista, kuten arvokivistä ja designista – sekä tietenkin sen hetken maailmanmarkkinahinnasta. Jos haluat tietää 14k-tarpeistosi hinnan – lähetä se meille ilmaiseen arviointiin!
Kullan hinnan historiaa vuodesta 1833 nykypäivään
Kullan hinta pysytteli merkittävän tasaisena pitkien ajanjaksojen läpi. Toimiessaan Englannin rahapajan johtajana, Sir Isaac Newton, asetti vuonna 1717 kullan hinnaksi L3.17s. 10d per troy-unssi, ja hinta pysyi käytännössä samana n. 200 vuoden ajan, aina vuoteen 1914 asti. Ainoa poikkeus oli Napoleonin sotien aika vuosina 1797-1821.
Virallinen Yhdysvaltain valtion kullan hinta on muuttunut vain neljä kertaa vuoden 1792 jälkeen: alkaen 19,75 dollarista per troy-unssi, nousten 20,67 dollariin vuonna 1834 ja 35 dollariin vuonna 1934. Vuonna 1972 hinta nousi 38 dollariin ja siitä 42,22 dollariin vuonna 1972. Kaksiportainen hinnoittelujärjestelmä luotiin vuonna 1968 ja kullan markkinahinta on ollut siitä asti vapaa vaihtelemaan, kuten oheinen taulukkokin näyttää.
